Naamakirjasyötteeseeni tuppaa melkein joka päivä joku jako keltainen nauha -kampanjasta, koska olen useammassa usean tuhannen jäsenen koiraryhmässä.

Ei, kyse ei ole koirien geenitutkimuksen vapaaehtoisesta rahoittamisesta. Keltainen nauha tarkoittaa "pysy loitolla" eikä sitä tarvitse ostaa. Idea on ilmeisesti saanut alkunsa hevoskisoissa käytössä olevista punaisista ruseteista, joita kiinnitetään potkivien hevosten häntiin, jotta muut eivät erehtyisi tulemaan liian lähelle.

Äkkiseltään idea saattaa vaikuttaa hyvältäkin. Mutta mistä lähtien tavalliset käytöstavat on täytynyt koodata eri värisillä nauhoilla ja varusteilla?

Hyvien käytöstapojen mukaan vieraisiin koiriin ei kosketa ilman omistajan lupaa. Työkoiriin ei kosketa ollenkaan. On kohteliasta tervehtiä ensin koirakon ihmisosapuolta ja kysyä, saako koiraa silittää. Sama koskee herkkupalojen antamista ja muita huomionosoituksia. Ja kannattaa uskoa, mitä sanotaan. Omaa holhokkia, oli se koira tai lapsi, ei pidä päästää muiden koirien luo kysymättä ensin. Jos koiranomistaja näyttää olevan keskellä koulutushetkeä, ei ehkä kannata mennä häiritsemään.

Tulee mieleen tosin yksi tilanne, jossa voisin kuvitella jonkinlaisen varoituksen olevan paikallaan. Jos on käsissä koira, joka saa paskahalvauksen jo pelkästään uteliaista "saako sitä silittää"-kyselijöistä. Toisaalta siinä tapauksessa joutuu jo itse kauempaa huutelemaan varmuuden vuoksi, että älä tule, tämä pelkää. Tai siirtymään itse kauemmas. Aina löytynee joku, joka ei ole koskaan kuullutkaan jostain värikoodauksesta.

Vaikka koira olisi nauhoitettu, ei ulkopuolinen voi tietää, kuinka lähelle juuri sitä koiraa saa mennä, ja koskeeko se nauha vain koiranulkoiluttajia vai kaikkia ohikulkijoita. Jollekin riittää, ettei koiraa huomioida mitenkään. Toisen pitäisi saada 10 metriä ilmatilaa ympärilleen. Ruvetaanko seuraavaksi värikoodaamaan etäisyyksiä?

Keltainen on myös hieman erikoinen väri tähän koodiin. Sitä käytetään kyllä huomiovärinä, mutta yleensä punaista käytetään varoittamaan vaarasta, joita tässä tapauksessa voi olla vihaisuus tai tartuntatauti. Moni heijastinvaruste on keltainen, mutta niiden kantajilla ei ole mitään muuta ideologiaa kuin näkyä muulle liikenteelle. Pitääkö seuraavaksi kampanjoida keltaisia heijastinvarusteita vastaan sekaannusten välttämiseksi?

Sen ajan ja vaivan, joka kuluu tämmöisen uuden asian tallomiseen suuren yleisön tietoisuuteen, voisi käyttää paremminkin, kuten vaikka opettamaan sille suurelle yleisölle, kuinka mikä tahansa koira kohdataan oikein kotona ja kadulla. Nauhakampanja unohtaa ne kiltit koirat, joihin saa kyllä koskea, kunhan kysyy ensin luvan. Kuka valistaa käytöstavoista tavallisia lemmikkejä kohtaan?

Me ohitamme nauhalliset koirat samalla tavalla kuin kaikki muutkin. Koirani tunnustelee yleensä hieman jäätä, jos vaikka vastaantulijasta saisi kaverin, mutta kyllä se uskoo, jos totean, että nyt noita ei kiinnosta, me jatkamme matkaa. Jos kevyen liikenteen väylällä ohitse käveleminen on toiselle koiranomistajalle ongelma, ottakoot itse tilaa.

Ohessa tyhmä kuva tyypillisestä suomalaisesta epäsosiaalisesta koiranulkoiluttajasta.